Myytti 1: Tarua
Jokirapuja on sadoissa suomalaisissa vesissä.
Vuosittainen jokirapusaalis on 1-2 miljoonaa ja jokirapuja on vielä useissa keskisen ja pohjoisen Suomen vesissä. Jokiravun tilanne ei tosin ole hyvä ja olemme jo menettäneet 90-95 % viime vuosisadan alun parhaisiin jokirapusaaliisiin verrattuna.
Euroopassa (mm. Ruotsi) jokirapu on uhanlaisten lajien listalla ja sekä EU että IUCN ovat huolissaan jäljellä olevien jokirapukantojen tulevaisuudesta. Jokirapu on luokiteltu uhanlaiseksi (IUCN, vulnerable A2ad).
Jokiravun uhanalaisuuskartoituksen mukaan (EU HD) on jokiravun asema Suomessa tuntematon tai hyvä, vaikka jokiraputuotosta on menetetty jopa 95 %.
Lähde: Raputietokeskus, Itä-Suomen yliopisto ja RKTL (LUKE)
Myytti 2: Tarua
Jokirapu kasvaa yhtä nopeasti kuin täplärapu, jos olosuhteet, kuten ravinnon määrä, veden lämpötila ja rapukannan tiheys, ovat samanlaisia.
Hyvissä olosuhteissa jokirapu kasvaa ulkoaltaissa 3-4 senttiä vuodessa Haapaveden korkeudella. Havainnot tehty kontrolloiduissa oloissa ravunviljelylaitoksella.
Nelikesäisten rapujen kokonaispituus (perustuu tutkimusten tuloksiin ja tietoon viljeltyjen rapujen kasvusta.)
Jokirapu:
Täplärapu:
Lähde: SLU Aqua, Ruotsin makeavesilaboratorio
Myytti 3: Tarua
Ravut kulkevat etuperin. Ne voivat kulkea myös takaperin (esimerkiksi pyrstöään räpäyttämällä), jos säikkyvät. Niinhän me kaikki?
Käyttäytymiskokeiden videoseuranta yli 100 tunnin ajalta osoittaa, että ravut eivät kävele takaperin vaan mieluummin kääntyvät ympäri nopeasti ja jatkavat matkaa etuperin.
Lähde: Ruotsin meri- ja vesivirasto, UR
Myytti 4: Tarua
Suomessa ja eteläisessä Ruotsissa täplärapuistutuksista on epäonnistunut noin 20 %. Onnistuneista istutuksista saadaan aikaisintaan 5 vuoden kuluessa yksi iso täplärapu mertaa kohti yössä.
Täplärapukantoja on romahtanut ja muutamassa vesistössä on alkuperäinen istutus epäonnistunut. Esimerkiksi Kanta-Hämeen alueella noin puolet tiedossa olevista istutuksista on epäonnistunut. Tieto on julkaistu mm. Suomen kalastuslehdessä (6/2015).
Lähde: Itä-Suomen yliopiston tutkimukset
Myytti 5: Tarua
Rapujen istuttaminen ilman kalatalousviranomaisen lupaa on laitonta. Sekä EU:n että kotimainen säännöstö kieltää kokonaan täpläravun istutukset.
Useat lait ja määräykset vaativat istutusluvat.
Kalastuslaki (379/2015)
Kalojen ja rapujen istuttaminen
74 §
Uuden lajin tai kannan kotiutusistutukseen sekä kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelmassa määrittämättömään istutukseen on saatava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupa. Lupa voidaan myöntää, jos istutus ei vaikeuta kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman tavoitteiden toteuttamista eikä vaaranna kohdevesistön kala- tai rapukannan elinvoimaisena säilymistä taikka luonnon monimuotoisuutta.
Eläintautilaki (441/2013)
Eläinten vapauttaminen luontoon
13 §
Eläimiä ei saa vapauttaa luontoon, jos eläimet vapauttava henkilö tietää tai epäilee niiden voivan levittää eläintautia, josta voi olla haittaa muille eläimille tai ihmisille.
Asiaa käsitellään myös mm. Eu vieraslajisäännöstössä (EU 1143/2014) luonnonsuojelulaissa (1096/1996) ja vieraslajilaissa (1709/2015).
Lähde: Finlex
Myytti 6: Tarua
Rapuruton itiöt kuolevat muutaman viikon kuluttua viimeisen ravun kuolemasta.
Rapurutto on sienenkaltainen eliö, joka tarvitsee rapuisäntäänsä ravinnokseen. Rapuruton itiöt eivät siksi voi elää pitkiä aikoja ilman rapuja.
Toistaiseksi ei ole löydetty lepoitiöitä tai lepovaiheita, jotka voisivat pitkittää rapuruton selviytymistä ilman rapuja.
Suomesta ja Ruotsista löytyy esimerkkejä sellaisista jokirapukannoista, jotka ovat palautuneet rapuruton jälkeen ja tuottaneet rapuja myytäväksi asti.
Savossa on useita jokirapukantoja, jotka ovat toipuneet itsestään tai istutuksin rapuruton jäljiltä. Värmlandissa, Ruotsissa, on kymmeniä tuottoisia jokirapukantoja, jotka ovat toipuneet rapuruton jäljiltä.
Lähde: Raputietokeskuksen, Itä-Suomen ylipiston ja Ruotsin makeavesilaboratorion raputietokannat
Lisätietoa:
Myytti 7: Totta
Veden lämpötilan pitää laskea noin 10 °C rapujen parittelun alkamiseksi. Koirasrapu painii naarasravun selälleen ja asettaa maitipaketit kolmannen kävelyjalkaparin väliin ja pyrstöjaokkeille. Maiti näkyy muutaman millimetrin pituisina valkeina puikkoina.
Rapujen parittelu ajoittuu syys-lokakuulle ja on alettuaan nopeaa toimintaa. Koirasrapu ottaa kiinni naarasravun saksista, kääntää naaraan selälleen ja asettaa maitipaketit naaraan vatsapuolelle. Muutaman päivän tai viikon kuluessa naarasrapu laskee mädin pyrstön alle kolmansien kävelyjalkojen tyvessä olevien aukkojen kautta. Mäti hedelmöittyy maitipakettien sulaessa ja kiinnittyy pyrstöjalkoihin naaraan erittämän geelimäisen liiman avulla. Mäti hautoutuu poikasiksi seuraavan kesän kesä-heinäkuuhun mennessä.
Lähde: Raputietokeskus ja Ruotsin meri- ja vesivirasto, UR
Myytti 8: Tarua
Täpläravut voivat olla jokirapuja vastustuskykyisempiä rapuruttoa vastaan, sillä ne voivat estää rapuruton tunkeutumisen kuorensa läpi. Tämä tekee niistä rapuruton kantajia ja ne voivat myös kuolla rapuruttoon.
- Täpläravut ovat rapuruton kantajia.
- Täpläravut voivat stressaantuneina kuolla rapuruttoon.
- Täplärapukannat voivat romahtaa stressin ja akuutin rapuruttoepidemian vaikutuksesta.
- Säkylän Pyhäjärven täplärapukanta on romahtanut kolmesti, ilmeisesti romahduksiin on vaikuttanut täplärapukannan kroonisena kantama rapurutto.
- Suomessa tavataan nykytiedon mukaan kahta eri rapuruton tyyppiä: As- ja PsI-tyypit.
- Täpläravun mukana tuotu PsI-tyyppi alkaa nykyisin olla yleisempi rapuruton aiheuttaja kuin 1890-luvulla Suomeen tullut As-tyyppi.
Lähde: Raputietokeskus, SLU Aqua, Ruotsin makeavesilaboratorio
Myytti 9: Tarua
Jokirapujen istuttaminen onnistuu usein, pohjoismaisten tutkimusten mukaan jopa joka toinen istutus onnistuu. Jokirapuistutuksen pilaa usein henkilö, joka tuo rapuruton tai täplärapuja samaan vesistöön.
Jokirapujen istuttamisen epäonnistuminen on usein huonojen valmistelujen syytä: vesialue ei sovi ravuille, vesistössä on rapuruttoa kantavia rapuja, rapurutto iskee myöhemmin tai istutettavat ravut eivät sovi vesistöön.
Lähde: Raputietokeskus, Ruotsin meri- ja vesiviraston raputietokanta ja RKTL:n tutkimukset
Myytti 10: Tarua
Jokiravulla on hyvät mahdollisuudet, jos luvattomat täplärapuistutukset saadaan loppumaan. Myös rapujen sumputukset muussa kuin pyyntivedessä pitää lopettaa.
Suomen jokiraputuotanto on yhä vähintään 1-2 miljoonaa vuosittain RKTL:n (nykyisin LUKE) ja parhaat jokirapualueet sijaitsevat täpläravun levinneisyysalueen ulkopuolella.
Jokirapu on lähestulkoon hävinnyt eteläisestä Suomesta täpläravun ja sen kantaman PsI-tyypin rapuruton levitessä. Jokiravun tulevaisuus on osittain kiinni täpläravun holtittoman leviämisen estämisestä.
Lähde: Raputietokeskus, Itä-Suomen yliopisto ja SLU Aqua
Myytti 11: Tarua
Rapuruttoitiö ei selviä ilman rapuja. Vesistö puhdistuu rapurutosta jokirapujen kuoltua. Täplärapuvesistöt ovat lähes aina rapuruttovesiä.
Yllä kuvaus rapuruttoitiön matkasta sairastuneesta ravusta kohti uutta isäntärapua. Rapuruton uimaitiö voi kolmesti irrottaa ja kasvattaa uudelleen uimasiimat. Jos uimaitiö ei kolmannella kerralla löydä rapua isännäkseen, se kuolee ravinnon loppuessa. Tämä kolmen yrityksen kierto, kunnes uimaitiö kuolee ravinnon puutteeseen, voi kestää muutamasta tunnista muutamaan viikkoon.